Sunnuntain pelin jälkeen sai taas hyvän muistutuksen siitä, miltä tuntuu olla loukkaantuneena eikä tietää, missä kunnossa herää seuraavana aamuna. Sunnuntain pelissä pitkään vastaan harannut pohje sanoi sopimuksensa hetkellisesti irti, ja siitä aiheutunutta kipua saatiinkin sitten kestää muutama päivä, ja vähän siitä kärsitään vieläkin, mutta nyt jo treenaaminen luonnistuu.
Maanantain treenien jäätyä väliin tiistain ja keskiviikon treenien merkitys kasvoi entisestään perjantain vieraspeliä Hakaa vastaan ajatellen. Tavoitteena hyvä vire, ja valmius pelaamaan hieman vieraammallaki paikalla, keskikentän pohjana. Nyt on tavoite numero yksi saavutettu, eli vire ja fiilis on mitä loistavin, ja valmius haetaan huomisen lepopäivän ja perjantain bussimatkan aikana.
Perjantain peli ei helppo tule olemaan, Haka kun ei mikään huono joukkue ole, ja siihen kun lisätään bussimatka, pitää heti pelin alusta asti olla hereillä, toisin kuin esimerkiksi viime sunnuntaina MP:tä vastaan. Reippaan rinki on edelleen valitettavan pieni, mutta toisaalta Valkeakoskelle lähteville peliaikaa ja näytön paikkoja on luvassa sitäkin enemmän.
Parin päivän aikana on taas oppinut arvostamaan sitä, että kroppa on kunnossa ja pääsee pelaamaan. Intoa perjantain peliin on jo nyt kuin pienellä lapsella. Yksi päivä pitäisi vielä malttaa lepäillä, ennen kuin pääsee taas tekemään sitä mitä eniten rakastaa, eli pelaamaan jalkapalloa. Sitä odotellessa siis.
Loppuun ehkä jonkun mielestä ufoa musiikkia, nimittäin tunnetun sekopään Marilyn Mansonin versio biisistä Sweat Dreams. Itse sytyin tälle heti ensikuulemalta.
Marilyn Manson - Sweat Dreams
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti