torstai 11. joulukuuta 2014

Voiko olla paras, vaikkei ole hyvä?

Otsikon kysymys pomppasi mystisesti mieleeni tänään hyppärin alussa, ja ajatus alkoi kiehtomaan heti. Onko mahdollista olla paras lajissaan, harratuksessaan tai elämässä ylipäätään, vaikkei olisikaan hyvä?

Elämässä vastauksen löytäminen on ehkä helpointa. Kukaan ei tule suoriutumaan elämästä virheittä, joten vaikket olisikaan "hyvä elämässä", olet silti takuuvarmasti maailman paras sinä. Lohdullinen ajatus, mutta miten sitten harrastuksissa, esimerkiksi urheilussa?

Helpoin esimerkki itselleni on ehkä jalkapallo. En voi väittää olevani lähelläkään hyvää jokaisella osa-alueella, vaikka joillain osa-alueilla olisinkin vahvoilla. Voinko silti tuoda joukkueeseen jotain, mitä muut eivät? Voiko olla, että juuri minun tyylini ratkaista tilanteita tai pelata tietyissä tilanteissa olla se, mitä koko muu joukkue tarvitsee? Ainakin haluan uskoa pystyväni tuomaan jotain positiivista pelaamaani joukkueeseen, oli se sitten kentälle tai kentän ulkopuolelle. Se, onko kukaan pelaaja korvaamaton yhdellekkään joukkueelle, säilyy varmasti arvoituksena vielä pitkään, ainakaan tämä teksti ei siihen onnistunut vastaamaan, mutta ajatus jokaisen pelaajan uniikista roolista on kieltämättä itsetuntoa nostattava.

4 kommenttia:

  1. Kiistanalainen kysymys, joka kiehtoo muakin. Vastausta on ehkä vaikeaa saada selville, mutta mielestäni voi olla hyvä jossain asiassa, missä joku toinen voi olla paras, ja se riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, vastaushan riippuu hyvin paljon omasta asenteesta ja suhtautumisestaan elämään!

      Poista
  2. Hyvän elämän määrittää jokainen itse. Hyvä elämä voi olla toiselle tavoitteellista tai pelkkää suorittamista. Jokainen tuo oman panoksensa työhön, kouluun, urheiluun jne. Se riittää, jokainen on kuitenkin uniikki ja ainutlaatuinen oma itsensä. Kukaan ei ole korvaamaton esim. työssä tai urheilussa. Mutta jokainen on taatusti ainutlaatuinen, kukaan ei ole samanlainen. Kaikessa ei tarvitse olla paras, riman itselleen asettaa jokainen itse. Joskus on hyvä olla itselleen armollinen ja sallia sen, ettei asiat eivät aina mene kuten haluaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Kokemuksesta tiedän, kuinka raastavaa on kun asettaa itselleen liian kovia tavoitteita, joita kuitenkaan ei voi tavoittaa. Toisiin vertaaminen on toki turhaa, mutta silti otsikon ajatus kiehtoi :)

      Poista