Kolme viikkoa "viimeiseen" sarjakauteen

Kolmen viikon päästä aloitetaan siis FC Reipas Pojat-98 -nimisen joukkueen viimeinen piirisarja kierros. Sarja aloitetaan pelillä HIFK:ta vastaan ja lopetetaan pelillä Kyykkää vastaan.

Aavistuksen haikeilla mielin odotellaan tätä sarjakierrosta, mutta toisaalta enää kun ei pelata varsinaisesti noususta tai putoamisesta, niin peli on ehkä hieman vapautuneempaa, ja sitä kautta toivottavasti tuloksetkin paranevat.

Ennen sarjaa kuitenkin harjoitellaan tiiviisti lähes joka päivä seuraavan kahden viikon ajan, jotta kunto ja peli olisivat maksimikuosissa kun tuomari ensimmäisen kerran viheltää pilliinsä sarjakierroksen alkamisen merkiksi.

Aina se vain on sama tunne ennen sarjaa. Alkais jo! Sitä odotellessa...

Immanuel feat. Tommi Ahonen - Surffaan

Kun mikään ei paranna

Ensimmäistä kertaa koko "jalkapallourani" aikana tällä viikolla olen todennut, ettei reenaaminen aina auta huonojen fiilisten poistamiseen. Se on harvinaista, ja samalla pelottavaa. Yleensä jalkapallo ja reenaaminen on se, mihin pakenee kun muussa elämässä kaikki kaatuu niskaan. Nyt edes lenkkien juokseminen ja pallon kanssa touhuaminen ei ole saanut ajatuksia off-asentoon, päinvastoin, välillä on tuntunut että reenatessa kaikki tuntuu vain pahemmalta ja muu joukkue on saanut melkoista kuraa niskaansa parin viime päivän aikana, anteeksi siitä.

Samalla on ensimmäistä kertaa joutunut miettimään muita vaihtoehtoja ajatusten siirtämiseksi toisaalle. Ystävät ovat tässä asiassa nousseet mittaamattoman suureen rooliin, ja onneksi niitä oikeita ystäviä on tarpeeksi. Ilman niitä tämäkin elämänvaihe olisi varmasti vielä raskaampi kuin se nyt on.

Jalkapallo on silti edelleen osa normaalia päivärytmiä. Huomenna pelataan harjoituspeli Ilvestä vastaan, torstaina Reippaan 99:jä vastaan ja perjantaina PeKa:a vastaan. Päivä kerrallaa kohti parempaa huomista.

Kokkola City

Keskiviikkona lähdetään P98-joukkueen viimeiselle yhteiselle turnausmatkalle Kokkola Cupiin, johon on myös asetettu varsin korkeat odotukset pelillisesti, Lahti Soccerin voitolle halutaan jatkoa. Tavoite on silti myös realistinen kun ottaa huomioon turnauksen muut joukkueet ja Lahti Soccerissa nähdyt peliesitykset. Takki auki Kokkolaan kuitenkaan ei ole asiaa, ja yhtäkään vastustajaa ei sovi aliarvioida, tai noutaja tulee hyvin pian.

Pari valmistavaa harjoitusta ja paikkojen herkistelyä, rentoa oleilua ja fiiliksen hakemista, näillä eväillä alkuviikko ennen keskiviikon matkustuspäivää ja torstaina starttaavia pelejä. Mukavaa on pitkästä aikaa päästä täyspitkä turnee pelaamaan, ja olosuhteet ja kroppa ainakin ovat lähellä täydellistä kuntoa.

Biisiksi tähän loppuun ajattelin täräyttää Katajaisen Kansan Ei Luojasta Voi Erottaa. Siitä vaan fiilistelemään!

Katajainen Kansa - Ei Luojasta Voi Erottaa

Turnausvoitto, kesäloma ja Kokkola

Siinäpä ne tärkeimmät jalkapallon saralla. Viimeisestä pelaajana käydystä Lahti Soccerista irtosi joukkueelle hieno turnausvoitto, josta siirryttiin kahden viikon kesälomalle ennen lähtöä Kokkola Cupiin. Omalla kohdalla "loma", tarkoittaa lähinnä omatoimireenaamista ja kunnon kohottamista, kun kesäkuussa tuli jo pari viikkoa lomailtua riparin ja juhannusmökkeilyn merkeissä. Nyt on siis oiva aika harjoitella, sää on kuin se kuuluisa morsian, ihmiset hymyilee ja jalkapallokentät kukoistaa. Kuka tähän mitää lomaa tarvitsee? ;)

Ripari ja konfirmaatio tuli siis käytyä, ja todella hienoja kokemuksia olivat molemmat, ja riparilta irtosi paljon uusia, varmasti elinikäisiä ystäviä. Yläkertaan kiitos siitä. Kiitos myös vielä kerran kaikille Reissuripari 2013 -leirillä olleille, olitte mahtava porukka ja kaikista parasta on, ettei se yhteinen ajanvietto tähän lopu!

Näillä eväillä siis heinäkuun kimppuun. Nauttikaa kaikki kesästä älkääkä hölmöilkö! Loppuun biisi lahtelaiselta Petrus Ahoselta, jonka musiikkiin rakastuin oman riparini aikana. Kuunnelkaa sanoja ihmiset!

Petrus Ahonen - Etsikää

Valta vaihtuu, kuka kärsii?

Viikon aloitti uutinen päävalmentajan saamista potkuista, jotka ilmeisesti johtuivat seurajohdon kanssa syntyineistä erimielisyyksistä. Pelaajille uutinen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, kesken sarjan ja juuri kesän kynnyksellä.

Toki jalkapallo on kuin muukin elämä, porukka ympärillä vaihtuu ja niin vaihtuvat valmentajatkin, mutta aika valmentajanvaihdolle oli kyllä vähintäänkin erikoinen. Ja samalla uusi tilanne ja siihen liittyvä sählinki ja säätäminen sekoittavat koko joukkuetta, etenkin pelaajia. Uusi valmentaja tuo mukanaan uuden pelitavan, johon pelaajien täytyy sopeutua, ja muutenkin kuviot muuttuvat valmentajan myötä.

Tietenkään en sano sitä, että uusissa kuvioissa olisi mitään vikaa, mutta aina niihin totuttelussa menee oma aikansa. Omalla kohdalla treenaamisen muutenkin katkaisee ripari ja juhannus, jonka jälkeen kun heinäkuussa palataan rinkiin, ovat asiat ja kuviot jo asettuneet uomiinsa, ja päästään taas keskittymään siihen, mikä me pelaajat parhaiten osataan, eli jalkapallon pelaamiseen!

Reissupelien kaksi puolta

Kahden vuorokauden aikana todella nähtiin kaksi aivan erilaista reissupeliä, kun lauantaina matkustettiin Helsinkiin Viikinkien vieraaksi, ja maanantaina Klaukkalaan NJS:n kotiluolaan.

Lauantain vastus tiedettiin ennaltakin sarjan kärkiporukkoihin lukeutuvaksi, mutta silti joukkueen vireystila ennen ottelua antoi odottaa pisteitä. Ottelun alettua todellisuus kuitenkin oli jotain aivan muuta, ja joukkueiden välillä oli valtava tasoero, etenkin fyysisen pelin suhteen. Lopputuloksena tylyt 7-0-lukemat kotijoukkueen eduksi. Ei paljon positiivista sanottavaa tuosta pelistä.

Onneksi jo maanantaina oli mahdollisuus pestä kasvot NJS:ää vastaan Klaukkalassa. Teemana oli fiiliksen ja fyysisen pelin parantaminen lauantaista. Ottelun alussa se onnistuikin hyvin, ja NJS:n pallonhallinnasta huolimatta homma pysyi suhteellisen hyvin hallinnassa, ja toisen puoliajan alussa Väpän veto upposi maaliin ja Reipas siirtyi johtoon. NJS kuitenkin tasoitti vain kymmenisen minuuttia myöhemmin, ja jatkoi maalin jälkeen taas ottelun hallintaa, luoden ajoittain todella vaarallisiakin maalintekotilanteita. Reippaan maalilla ysiyseistä pikahälytyksellä mukaan lähtenyt Janne kuitenkin kesti loistavasti NJS:n vyörytyksen.

Ottelu näytti jo päättyvän pistejakoon, kun jo lisäajan puolella Tinon röyhkeys boxin ulkopuolella palkittiin ja hieman onnekkaidenkin pomppujen jälkeen pallo löysi tiensä NJS:n verkkoon. Viime hetken maalilla siis kevään ensimmäiset vieraspisteet mukaan.

Hieman kevyemmän viikon jälkeen ensi tiistaina Pajulahdessa vastaan asettuu sarjakärki FC Espoo, jolta todellakaan ei irtoa pistettäkään helposti. Silti espoolaisiakin lähdetään haastamaan kuten kaikkia muitakin sarjan joukkueita, ja yritetää horjuttaa sarjakärjen peliä parhaan mukaan.

Loppuun biisi, joka on kaikille FC Reippaan P98:n kopissa aikaa viettäneille tullut varsin tutuksi.

Nickelback - When We Stand Together

Kotipeleissä ei pistemenetyksiä

Kevään Aluesarjan ekat kotipelit pelattiin tossa menneellä viikolla, ja tuloksellisesti ainakin erittäin onnistuneet kaksi kotipeliä saatiinkiin pelattua.

Torstaina Mukkulassa vastaan asettui GrIFK, jolta vielä viime kaudella tuli melko selkein lukemin takkiin. Nyt vierasjoukkue oli kuitenkin selvästi heikommin valmistautunut ja lähti selvästi aavistuksen takki auki peliin, mikä näkyi noin 15 minuutin pelin jälkeen, kun Reipas siirtyi 1-0-johtoon. Ensimmäisen puoliajan loppu mentiin kieltämättä Granin painostaessa, mutta puollustus piti ja tauolle mentiin 1-0-tilanteessa.

Toisella jaksolla GrIFK:n fysiikka ja usko omaan tekemiseen selkeästi alkoi hiipua, ja kotijoukkue rankaisi tästä välittömästi, kuten Aluesarjassa pitääkin. Lopputulos tylyt 5-0 Reippaalle, ja pisteet jäivät Lahteen. Peli oli kaikinpuolin hyvää, vaikka pientä hienosäätöä aina löytyykin, tosin vastustajan pelikään ei ollut aivan parhaalla mallilla.

Lauantaina jatkettiin kotiotteluiden putkea Kisapuistossa, jonne vieraaksi saapui HPS. Etukäteen tiedossa oli tasainen ottelu, ja se myös saatiin.

Pelin alussa kummallakin oli omat tilanteet, mutta viimeistely ontui ja toisaalta maalivahdit kummassakin päädyssä esittivät muutaman hyvän torjunnan. Vähän ennen taukoa Reipas kuitenkin onnistui Samin maalilla siirtymään 1-0-johtoon, josta siirryttiin myös puoliajalle.

Toisella jaksolla tavoitteena oli vain johdon puollustaminen, eikä kunnon hyökkäyksiä HPS:n päähän juuri nähty. HPS sen sijaan rynnisti Halidin vartioimaa maalia kohti taukoamatta, mutta puollustus, ja etenkin Halid, kestivät HPS:n tasoitusyritykset loppuun asti ja pisteet jäivät taas Suomen Chicagoon, nostaen Reippaan samalla kuuteen pisteeseen kolmen ottelun jälkeen, ja väliaikaisesti sarjan kolmanneksi heti Viikinkien ja FC Espoon kantaan.

Näistä tuloksista on hyvä jatkaa, vaikka lauantain pelissä oli taktisesti vielä paljon parannettavaa verrattuna esimerkiksi torstain GrIFK-peliin. Ensi lauantaina suunnataan Helsinkiin kovatasoisen FC Viikingin vieraaksi. Puollustuksen kautta voittoon lienee tuon ottelun teemana...