Tänään on menossa siis kolmas valmentajan määräämä "pakkolepo"-päivä koko joukkueella ja omalta osaltani voin ainakin sanoa kärsiväni lievistä vieroitusoireista. Lihaskivuista ei ole tietoakaan ja muutenkin kroppa tuntuu hyvin levänneeltä jo näin muutaman lepopäivän jälkeen. Hieman alkaa jo ikäväkin iskeä pallon perässä juoksemiseen.
Se ikävä ei onneksi kestä kuin huomiseen asti, sillä huomenna klo 12 se taas jatkuu, treenaaminen, tosin ilman valmentajia joukkueen kesken järjestetyillä treeneillä. Niitä sitten riittääkin kolmelle ensimmäiselle varsinaiselle lomapäivälle, ja lomaviikon lauantaina normaalit treenit pyörähtävät taas käyntiin. Innolla (ja pienoisella jännityksellä) odottelen huomisia itse järjestettyjä treenejä.
Tänään siis vielä päivä kuluu sohvan pohjalla pleikkaa tahkoten ja musaa kuunnellen. Ja jos huomenna ei jalat ole vireessä, niin sitten ei koskaan. Sellainen tunne nyt on päällä. Olo on kuin lapsella joka odottaa jouluaattoa. Ja se jouluaatto, se on huomenna, tasan kello 12.
Tämän päivän teemaan sopii paremmin kuin hyvin JVG:n Nelisilmä-biisi. Hyvää alkavaa talvilomaa kaikille!
Jare & VilleGalle ft. Heikki Kuula - Nelisilmä
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
torstai 23. helmikuuta 2012
Treeniä vaille talvilomalla, muttei futislomalla
Tänään olisi ohjelmassa vielä yhdet treenit/lenkki Kasakkamäellä, sitten alkaisi talviloma, vai alkaisiko. No ei, tietenkään, futarihan ei pallosta luovu, lomallakaan. Suunnitteilla on jo kolmelle päivälle talvilomaviikolle joukkueen kesken järjestetyt treenit. Samalla myös Suurhallin hautajaiset, ainakin puoliksi. Tekemistä on siis tiedossa lomallekkin, tuohon kun lisätään kaverien kanssa ajan viettäminen, nukkuminen, pleikkari ja hyvä musa, niin siinähän se loma sitten onkin. Innolla odottaen.
Rankka treenijakso on taas takana päin, mutta joukkue on mennyt huimasti eteenpäin. Vielä kun peleissä aletaan saamaan yhtä paljon irti kun treeneissä, niin hommahan on siinä. Piirisarjan alkuun on se pari kuukautta, että sen verran on vielä aikaa hioa taktiikkaa ja joukkuetta.
Kevät on ehkä yksi jalkapallokauden hienoimmista ajoista, uusi kausi alkamassa niin piirisarjan, kun Veikkausliigankin kannalta. Suurissa sarjoissa ratkotaan mestaruuksia, ja nurmikentät paljastuvat lumipeitteen alta. Siitä alkaa futarin työrupeama, kesä. Kevättä ja kesää kohti siis. Tiedä nyt onko seuraava biisi otollisin tähän aiheeseen, mutta hyvä silti. Biisi on legendaarisen Scorpionsin Wind of Change.
Scorpions - Wind of Change
Rankka treenijakso on taas takana päin, mutta joukkue on mennyt huimasti eteenpäin. Vielä kun peleissä aletaan saamaan yhtä paljon irti kun treeneissä, niin hommahan on siinä. Piirisarjan alkuun on se pari kuukautta, että sen verran on vielä aikaa hioa taktiikkaa ja joukkuetta.
Kevät on ehkä yksi jalkapallokauden hienoimmista ajoista, uusi kausi alkamassa niin piirisarjan, kun Veikkausliigankin kannalta. Suurissa sarjoissa ratkotaan mestaruuksia, ja nurmikentät paljastuvat lumipeitteen alta. Siitä alkaa futarin työrupeama, kesä. Kevättä ja kesää kohti siis. Tiedä nyt onko seuraava biisi otollisin tähän aiheeseen, mutta hyvä silti. Biisi on legendaarisen Scorpionsin Wind of Change.
Scorpions - Wind of Change
maanantai 20. helmikuuta 2012
Viikonlopusta kaksi tasuria, kahdella eri pelillä
Joo, lauantaina klo 11 Mukkulan tekonurmelle saapui siis Reippaan hyvin levännyt ryhmä palaverin kautta lämmittelemään kentän laidalle. Jo alkulämmössä oli huomattavissa jotain outoa lepsuilua. Homma vaan ei lähtenyt käyntiin, vaikka valmentaja ja kapteeni (siis minä) ja koko muu joukkue yritti saada muita heräämään, pelin alkaessa sama meno jatkui, outoa lepsuilua eikä omaa peliä saatu oikeen millään käyntiin. Alkuun Reipas sai tehtyä 1-0 maalin Kumun verkkoon, mutta sitten alkoi peli lipsua Kuusankoskelaisille. Vaparin jälkitilanteesta Kumu saikin sohittua pallon Reippaan maaliin.
Tämän jälkeen ei Reipas saanut enää peliään kunnolla rullaamaan sitäkään vähää, ja toisella puoliajalla pelin hallinta siirtyi Kumun haltuun. Kumu sai vaarallisia tilanteita Reippaan maalille, mutta lisämaaleilta vältyttiin. Lopussa Reipas sai muutaman hyökkäyksen Kumun maalin edustalle, mutta palloa ei saatu maaliin sielläkään päässä. Lopputuloksena 1-1 tasapeli, ehkä Reippaan kauden heikoimmalla pelillä. Kaiken treenaamisen jälkeen tulos oli melkoinen pettymys koko joukkueelle.
Heti seuraavana päivänä päästiin onneksi uudestaan pelaamaan, ja tavoitteena vain ja ainoastaan parempi ilme kuin lauantaina. Bussimatkalla Kotkaan valmentaja kävi läpi edellistä peliä ja psyykkasi joukkuetta tämän päivän koitokseen. Kotkassa joukkue lähti hyvin valmistautuneena ja huomattavasti paremmalla asenteella peliin.
Pelin alku oli Reippaan kannalta ihanteellinen, mutta silti isäntäjoukkue PeKa teki ensimmäisellä puoliajalla kaksi maalia. Toiselle jaksolle Reipas lähti tekemään puoleksi tunniksi hyvää duunia, jotta päästäisiin hyvillä mielin parin päivän treenitauolle. Ja siinä joukkue onnistuikin. Kahden maalin takaa-ajoasema muuttui 2-2-tilanteeksi. Hieman pidemmällä peliajalla Reipas olisi varmasti ajanut kotkalaisten ohi, mutta nyt päädyttiin viikonlopun toiseen tasapeliin.
Viikonlopun saldona siis oli kaksi tasapeliä, mutta ensimmäinen tuntui samalta kuin tappio heikon peliesityksen takia, ja toinen voitolta hienon nousun takia.
Vielä olisi viimeinen viikko ennen talvilomaa ja omaehtoisia treenejä Suurhallissa, viimeistä kertaa koko kentän kokoisella nurmella.
Vapaaillan ratoksi biisi, jonka idean sain yhdeltä superhyvältä ystävältäni. Jos luet tätä, thanks ;-)
Hyvät naiset ja herrat, Juha Tapion Kelpaat Kelle Vaan.
Juha Tapio - Kelpaat Kelle Vaan
Tämän jälkeen ei Reipas saanut enää peliään kunnolla rullaamaan sitäkään vähää, ja toisella puoliajalla pelin hallinta siirtyi Kumun haltuun. Kumu sai vaarallisia tilanteita Reippaan maalille, mutta lisämaaleilta vältyttiin. Lopussa Reipas sai muutaman hyökkäyksen Kumun maalin edustalle, mutta palloa ei saatu maaliin sielläkään päässä. Lopputuloksena 1-1 tasapeli, ehkä Reippaan kauden heikoimmalla pelillä. Kaiken treenaamisen jälkeen tulos oli melkoinen pettymys koko joukkueelle.
Heti seuraavana päivänä päästiin onneksi uudestaan pelaamaan, ja tavoitteena vain ja ainoastaan parempi ilme kuin lauantaina. Bussimatkalla Kotkaan valmentaja kävi läpi edellistä peliä ja psyykkasi joukkuetta tämän päivän koitokseen. Kotkassa joukkue lähti hyvin valmistautuneena ja huomattavasti paremmalla asenteella peliin.
Pelin alku oli Reippaan kannalta ihanteellinen, mutta silti isäntäjoukkue PeKa teki ensimmäisellä puoliajalla kaksi maalia. Toiselle jaksolle Reipas lähti tekemään puoleksi tunniksi hyvää duunia, jotta päästäisiin hyvillä mielin parin päivän treenitauolle. Ja siinä joukkue onnistuikin. Kahden maalin takaa-ajoasema muuttui 2-2-tilanteeksi. Hieman pidemmällä peliajalla Reipas olisi varmasti ajanut kotkalaisten ohi, mutta nyt päädyttiin viikonlopun toiseen tasapeliin.
Viikonlopun saldona siis oli kaksi tasapeliä, mutta ensimmäinen tuntui samalta kuin tappio heikon peliesityksen takia, ja toinen voitolta hienon nousun takia.
Vielä olisi viimeinen viikko ennen talvilomaa ja omaehtoisia treenejä Suurhallissa, viimeistä kertaa koko kentän kokoisella nurmella.
Vapaaillan ratoksi biisi, jonka idean sain yhdeltä superhyvältä ystävältäni. Jos luet tätä, thanks ;-)
Hyvät naiset ja herrat, Juha Tapion Kelpaat Kelle Vaan.
Juha Tapio - Kelpaat Kelle Vaan
perjantai 17. helmikuuta 2012
Jalkapalloilijan vapaailta...
...kukaan ei tarvitse minua tänään. Huominen onkin sitten eri juttu. Klo 12 Mukkulan toivottavasti mahdollisimman vähälumisella tekonurmella FC Reipas iskee yhteen Kumun kanssa. Edellisestä pelistä Kumun porukkaa vastaan on kulunut useampi vuosi, siksi on ihan mielenkiintoista nähdä millaisella tasolla Kuusankoskelaiset pelaavat.
Tänään siis vietetty vapaailtaa futiksesta hyvässä seurassa päivällä, pleikan edessä stereoissa hyvää musaa illalla ja nyt hyvä seura jatkuu Facebookin kautta. Harvinaisia nämä tällaiset illat, vaikka jalkapallo onkin lähellä sydäntä, tekee vapaakin välillä ihan hyvää. Hauska ajatella että reilu viikon päästä seuraavat 7 iltaa tulevat olemaan suunnilleen samanlaisia. Hyvä vai huono, sen näkee sitten.
Vapaailta on hyvä myös siinä mielessä, että saa yhden lepopäivän jo melko rasittuneille jaloille, ja pääsee tuoreilla jaloilla viikonlopun kahteen peliin. Vapise Kumu, hyvin levännyt Reipas tulossa!
Pelimusaa loppuun, eli tällä kertaa tarkoittaa JVG:n Iha Finaalis-biisiä.
Jare&VilleGalle - Iha Finaalis
Tänään siis vietetty vapaailtaa futiksesta hyvässä seurassa päivällä, pleikan edessä stereoissa hyvää musaa illalla ja nyt hyvä seura jatkuu Facebookin kautta. Harvinaisia nämä tällaiset illat, vaikka jalkapallo onkin lähellä sydäntä, tekee vapaakin välillä ihan hyvää. Hauska ajatella että reilu viikon päästä seuraavat 7 iltaa tulevat olemaan suunnilleen samanlaisia. Hyvä vai huono, sen näkee sitten.
Vapaailta on hyvä myös siinä mielessä, että saa yhden lepopäivän jo melko rasittuneille jaloille, ja pääsee tuoreilla jaloilla viikonlopun kahteen peliin. Vapise Kumu, hyvin levännyt Reipas tulossa!
Pelimusaa loppuun, eli tällä kertaa tarkoittaa JVG:n Iha Finaalis-biisiä.
Jare&VilleGalle - Iha Finaalis
torstai 16. helmikuuta 2012
5 treenituntia talvilomaan
Joo, eli kuten otsikkokin kertoo niin 5 tuntia olis treenejä, 8 koulupäivää ja yksi illanvietto ennen talvilomaa. Tässä vaiheessa pohkeet alkaa kramppaamaan jo ylämäkeä kävellessä, mutta kummasti juokseminen ei tunnu missään. Magnesiumia naamaan vaan ja vielä tämän illan Kasakkamäen treenit, sitten harvinainen perjantaivapaa ja viikonloppuna kaksi peliä, toinen Mukkulassa ja toinen Kotkassa. Jännityksellä odottelemme perjantaita ja nimilistoja noihin peleihin.
Tässä olen useampaankin kertaan miettinyt mitä tekisin, jos en pelaisi jalkapalloa. Nykyisellä treenitahdilla (n. 5-6 kertaa viikossa) ei täysin vapaita iltoja paljoakaan jää. Ja sitten kun niitä on, istutaan kotona miettien että mitä ihmettä sitä nyt sitten tekee. Huominen on hyvä esimerkki, tosin illan saa kulumaan tankkaamalla vettä ja hyvää musiikkia lauantain mahdollista peliä varten.
Tästä syystä vaikka talvilomaa innolla odotankin, voi loppuviikosta kun univelat on nukuttu ja jalat vireessä, alkaa Suurhalli tuntua enemmän kuin houkuttelevalta. Jalkapalloilija ei pääse eroon jalkapallosta, lomallakaan ;-)
Sitten vielä loppuun biisi bändiltä, joka Nickelbackin ohella on noussut yhdeksi lempibändiksini, 3 Doors Down. Ja biisi on When I'm Gone.
3 Door Down - When I'm Gone
Tässä olen useampaankin kertaan miettinyt mitä tekisin, jos en pelaisi jalkapalloa. Nykyisellä treenitahdilla (n. 5-6 kertaa viikossa) ei täysin vapaita iltoja paljoakaan jää. Ja sitten kun niitä on, istutaan kotona miettien että mitä ihmettä sitä nyt sitten tekee. Huominen on hyvä esimerkki, tosin illan saa kulumaan tankkaamalla vettä ja hyvää musiikkia lauantain mahdollista peliä varten.
Tästä syystä vaikka talvilomaa innolla odotankin, voi loppuviikosta kun univelat on nukuttu ja jalat vireessä, alkaa Suurhalli tuntua enemmän kuin houkuttelevalta. Jalkapalloilija ei pääse eroon jalkapallosta, lomallakaan ;-)
Sitten vielä loppuun biisi bändiltä, joka Nickelbackin ohella on noussut yhdeksi lempibändiksini, 3 Doors Down. Ja biisi on When I'm Gone.
3 Door Down - When I'm Gone
sunnuntai 12. helmikuuta 2012
Pitkä viikko takana, toinen edessä
Maanantaina Pajulahdessa, tiistaina Mukkulassa, keskiviikkona Suurhallissa, torstaina Kasakkamäellä, perjantaina taas Suurhallissa, lauantaina Hämeenlinnassa ja sunnuntaina viikko päättyi Mukkulaan. Pitkä ja rankka viikko, mutta hyvällä tavalla. Juuri tälläisiä viikkoja futikselle omistautunut nuorukainen haluaa lisää. Vaikka välillä treenaaminen tökkisi niin pahasti että tekisi mieli lopettaa koko jalkapallo, mutta kun pääsee kunnialla tälläisen viikon loppuun, antaa se kummasti lisää motivaatiota ja voimia, vaikka jalat olisivatkin jotain aivan toista mieltä.
Hauskinta kaikessa on se, että ensi viikko on täysin samanlainen, lukuunottamatta sitä että perjantai on harvinaisesti vapaa. Viikon huipentaa kaksi harkkapeliä lauantaina ja sunnuntaina, toinen Lahdessa ja toinen Kotkassa. Pelkästään ensi viikkoa ajatellessa alkavat jalat laulaa hoosiannaa, mutta kun muistaa sen takana vaanivan hiihtoloman ja pienen treenitauon, tulee jalkoihin kummasti lisää virtaa. Ja sitähän jalkapallo on, äärirajoilla vetämistä, pelaamista, pakkasessa kiroilua kun pallo pomppii ihan väärään suuntaan ja kaiken kruunaavaa lepotaukoa, jota osaa arvostaa sitä enemmän mitä pitempi treenijakso sitä on edeltänyt.
Kiireisessä elämän tyylissä oppii myös nauttimaan ihan pienistäkin lepotauoista. Viikolla puoli tuntia vapaata koulusta ja treeneistä on jo aivan luksusta, kokonaista vapaapäivää ei osaa edes kuvitella. Kiireeseen kasvaa kiinni, ja vaikka se ei välttämättä ole hyväksi, siihen tottuu eikä se häiritse elämää. Enemmän häiritsee jos joutuu olemaan kaksi päivää peräkkäin erossa pallosta. Puuta koputtaen toivotaan ettei tälläisiä putkia ainakaan loukkaantumisten takia tule.
Kaikille jotka allekirjoittaneen tavoin aloittivat viikonloppunsa vasta tänään, hyvää viikonloppua ja muille hyvää sunnuntaita! Loppuun Bon Jovin klassikko, joka kertoo omien päätösten tekemisestä, koska itselläni ainakin joskus tulee olo että joku muu yrittää päättää elämästäni puolestani, ja sehän ei ole oikein.
Bon Jovi - It's My Life
Hauskinta kaikessa on se, että ensi viikko on täysin samanlainen, lukuunottamatta sitä että perjantai on harvinaisesti vapaa. Viikon huipentaa kaksi harkkapeliä lauantaina ja sunnuntaina, toinen Lahdessa ja toinen Kotkassa. Pelkästään ensi viikkoa ajatellessa alkavat jalat laulaa hoosiannaa, mutta kun muistaa sen takana vaanivan hiihtoloman ja pienen treenitauon, tulee jalkoihin kummasti lisää virtaa. Ja sitähän jalkapallo on, äärirajoilla vetämistä, pelaamista, pakkasessa kiroilua kun pallo pomppii ihan väärään suuntaan ja kaiken kruunaavaa lepotaukoa, jota osaa arvostaa sitä enemmän mitä pitempi treenijakso sitä on edeltänyt.
Kiireisessä elämän tyylissä oppii myös nauttimaan ihan pienistäkin lepotauoista. Viikolla puoli tuntia vapaata koulusta ja treeneistä on jo aivan luksusta, kokonaista vapaapäivää ei osaa edes kuvitella. Kiireeseen kasvaa kiinni, ja vaikka se ei välttämättä ole hyväksi, siihen tottuu eikä se häiritse elämää. Enemmän häiritsee jos joutuu olemaan kaksi päivää peräkkäin erossa pallosta. Puuta koputtaen toivotaan ettei tälläisiä putkia ainakaan loukkaantumisten takia tule.
Kaikille jotka allekirjoittaneen tavoin aloittivat viikonloppunsa vasta tänään, hyvää viikonloppua ja muille hyvää sunnuntaita! Loppuun Bon Jovin klassikko, joka kertoo omien päätösten tekemisestä, koska itselläni ainakin joskus tulee olo että joku muu yrittää päättää elämästäni puolestani, ja sehän ei ole oikein.
Bon Jovi - It's My Life
lauantai 11. helmikuuta 2012
Ainoasta vapaapäivästä viikon tärkeimmäksi päiväksi
Vielä keskiviikkona koulusta tullessa lauantain piti olla leppoisa viikon ainoa vapaapäivä hyvän musan, tietokoneen ja pleikkarin seurassa. Illan kykärissä suunnitelmat menivätkin sitten uusiksi, onneksi hyvällä tavalla. 97:jen kilpajoukkueella oli pientä pelaajavajausta ja lauantaina harjoitusottelu Hämeenlinnassa HJS:ää vastaan. Kun pyyntö peliin tuli, ei vastausta kauaa tarvinnut miettiä, mukana tietysti. Eilen hyvät valmistelutreenit 97:jen mukana ja tänään 13.30 Urheilutalolta kohti Hämeenlinnaa. Toivottavasti sitä peliaikaakin vähän putoilisi...
Samalla laskeskelin, että edellinen futisvapaapäivä oli viime perjantai, ja seuraava vasta hiihtolomalla (n. 1 ½ viikon päästä). Toisaalta niin kauan kun pää ja jalat kestävät, niin mikäpä tässä rakasta lajia treenatessa. Huomenna vaan Mukkulan tekonurmelle klo 8.15 käymään oman joukkueen taktiikoita läpi.
Loppuun yritin miettiä sopivaa pelibiisiä, ja niitähän riittää. Lopulta päädyin 3 Doors Downin Kryptonite-biisiin.
3 Doors Down - Kryptonite
Samalla laskeskelin, että edellinen futisvapaapäivä oli viime perjantai, ja seuraava vasta hiihtolomalla (n. 1 ½ viikon päästä). Toisaalta niin kauan kun pää ja jalat kestävät, niin mikäpä tässä rakasta lajia treenatessa. Huomenna vaan Mukkulan tekonurmelle klo 8.15 käymään oman joukkueen taktiikoita läpi.
Loppuun yritin miettiä sopivaa pelibiisiä, ja niitähän riittää. Lopulta päädyin 3 Doors Downin Kryptonite-biisiin.
3 Doors Down - Kryptonite
keskiviikko 8. helmikuuta 2012
Viikko puolessa, polvi tulessa
Jep, se ois suhteellisen ohjelmoitu viikko nyt puolessa välissä, ja olo on sama kun perjantai-iltana, väsyttää ja paikat jumissa. Vielä pitäisi kykäri, koulutreenit ja lenkki jaksaa ennen yhtä välipäivää, josta parhaassa tapauksessa tulee omaehtoiselle omistettu päivä. Kivaa, eikö totta.
Kaikki tämä olisikin oikea unelmaviikko, ei tarvitse nimittäin miettiä mitä iltaisin tekee, ja muutenkin treenit rytmittävät viiikkoa mukavasti. Mutta kun tuon kaiken päälle lisätään vielä kaksi vuotta vanha polvivamma, joka on nyt rankan treenikauden aikana alkanut taas muistuttelemaan olemassa olostaan, ei viikko olekkaan enää niin ihanteellinen. Jotenkin väkisin palaa mieleen se kaksi kautta sitten ollut tuska, kun ei kolmeen kuukauteen päässyt yksiinkään treeneihin. Se tylsyys, se huono omatunto ja se kunnon rapistuminen. Sitä en toivo kenellekkään. Ei voi muuta kun toivoa että polvi roikkuu vielä pari viikkoa mukana ennen talvilomaa, sitten vasta lepäillään.
Kaikkein ärsyttävintä kaikessa on se, että kun yhdistetään polvikivut, väsymys ja pieni flunssa, ei treeneissä saa parasta itsestään irti vaikka kuinka yrittäisi. Ja sekös risoo pelaajaa, joka on tottunut vaatimaan itseltään parasta tulosta joka treenistä. Sitten kun homma ei mene niin kun halutaan, ärsytys vaan lisääntyy, ja sitten vasta hienosti meneekin. Kun tietäisi jonkun ratkaisun ongelmaan, olisi hieno juttu. No, lisää treeniä, jospa se sillä ratkeaisi.
Kaikki tämä olisikin oikea unelmaviikko, ei tarvitse nimittäin miettiä mitä iltaisin tekee, ja muutenkin treenit rytmittävät viiikkoa mukavasti. Mutta kun tuon kaiken päälle lisätään vielä kaksi vuotta vanha polvivamma, joka on nyt rankan treenikauden aikana alkanut taas muistuttelemaan olemassa olostaan, ei viikko olekkaan enää niin ihanteellinen. Jotenkin väkisin palaa mieleen se kaksi kautta sitten ollut tuska, kun ei kolmeen kuukauteen päässyt yksiinkään treeneihin. Se tylsyys, se huono omatunto ja se kunnon rapistuminen. Sitä en toivo kenellekkään. Ei voi muuta kun toivoa että polvi roikkuu vielä pari viikkoa mukana ennen talvilomaa, sitten vasta lepäillään.
Kaikkein ärsyttävintä kaikessa on se, että kun yhdistetään polvikivut, väsymys ja pieni flunssa, ei treeneissä saa parasta itsestään irti vaikka kuinka yrittäisi. Ja sekös risoo pelaajaa, joka on tottunut vaatimaan itseltään parasta tulosta joka treenistä. Sitten kun homma ei mene niin kun halutaan, ärsytys vaan lisääntyy, ja sitten vasta hienosti meneekin. Kun tietäisi jonkun ratkaisun ongelmaan, olisi hieno juttu. No, lisää treeniä, jospa se sillä ratkeaisi.
sunnuntai 5. helmikuuta 2012
Aamupelistä voitto, muttei täydellisellä pelillä
Tänään siis taas tutusti Suurhallille kokoontui hyvin valmistautunut Viirupaita-ryhmä, jonka aamuinen vastus olisi Kotkan Pelikarhut (PeKa). Hyvän alkulämmön kautta lähdettiin hyvällä fiiliksellä kaatamaan Kotkalaisia. Pelin suunnitelma oli pelata ensimmäinen puoliaika korkealla prässillä, ja saada näin etulyöntiasema otteluun. Suunnitelma toimikin mitä loistavimmin, lähinnä keskikentän ja hyökkäyksen loistavan prässäämisen ansiosta. Vartin pelin jälkeen tilanne oli 2-0 lahtelaisille, ja peli alkoi näyttää melko hyvältä isäntien kannalta.
Sitten tapahtui ihmisen luonteelle niin tyypillinen asia, kun huomattiin, etteivät Kotkalaiset pysyneet vauhdissa mukana, alkoi Reipaskin lepsuilemaan omassa pelissään. Puollustuksesta lähtevä pelinrakentelu oli paikoitellen karmeaa, huolimatta siitä että prässääminen toimi edelleen koko joukkueella loistavasti. Ensimmäisestä puoliajasta jäi hieman kaksijakoinen maku, johdosta huolimatta omaa peliä ei saatu rakennettua halutulla tavalla. Ensimmäinen puoliaika 2-0 isännille.
Toisella puoliajalla pudotettiin prässiä ja pyrittiin saamaan oman pelin rakentelu paremmalle tasolle. Prässin pudotus onnistui, pelin rakentelu ei. Peli ajautui samaan laitaan änkemiseksi, ja kierrättämään alettiin vasta valmentajan karjuttua vaihtopenkiltä kurkku suorana. Osalla alkoi ehkä rankan ensimmäisen puoliajan ja korkean prässin jälkeen painaa jaloissa. Huolimatta siitä, että kotkalaiset alkoivat päästä mukaan peliin ja saivat muutaman tilanteen Reippaan maalille, teki Reipas maalit. Kaksi maalia toiselle puoliajalle, ja 4-0 voitto oli varma. Suurempaankin voittoon olisi varmasti ollut mahdollisuus, mutta pelin hallinan ja nollapelin myötä tulokseen voidaan silti olla tyytyväisiä. Tästä on taas hyvä jatkaa treenaamista ja etenemistä kohti kesää.
Sitten tapahtui ihmisen luonteelle niin tyypillinen asia, kun huomattiin, etteivät Kotkalaiset pysyneet vauhdissa mukana, alkoi Reipaskin lepsuilemaan omassa pelissään. Puollustuksesta lähtevä pelinrakentelu oli paikoitellen karmeaa, huolimatta siitä että prässääminen toimi edelleen koko joukkueella loistavasti. Ensimmäisestä puoliajasta jäi hieman kaksijakoinen maku, johdosta huolimatta omaa peliä ei saatu rakennettua halutulla tavalla. Ensimmäinen puoliaika 2-0 isännille.
Toisella puoliajalla pudotettiin prässiä ja pyrittiin saamaan oman pelin rakentelu paremmalle tasolle. Prässin pudotus onnistui, pelin rakentelu ei. Peli ajautui samaan laitaan änkemiseksi, ja kierrättämään alettiin vasta valmentajan karjuttua vaihtopenkiltä kurkku suorana. Osalla alkoi ehkä rankan ensimmäisen puoliajan ja korkean prässin jälkeen painaa jaloissa. Huolimatta siitä, että kotkalaiset alkoivat päästä mukaan peliin ja saivat muutaman tilanteen Reippaan maalille, teki Reipas maalit. Kaksi maalia toiselle puoliajalle, ja 4-0 voitto oli varma. Suurempaankin voittoon olisi varmasti ollut mahdollisuus, mutta pelin hallinan ja nollapelin myötä tulokseen voidaan silti olla tyytyväisiä. Tästä on taas hyvä jatkaa treenaamista ja etenemistä kohti kesää.
lauantai 4. helmikuuta 2012
Flunssan kautta pelifiilikseen
Juu-u, kyllä se vaan viikon taistelun jälkeen flunssa pääs yllättämään, nyt toista päivää täyslepoa, mutta huomenna tasan klo 10.30 kaikki oireet unohdetaan, ja lähdetään koko joukkue pelaamaan taas hyvää futista PeKa:a vastaan.
Toisaalta nämä kaksi lepopäivää eivät ole haitanneet yhtään. On ollut aikaa levätä, ladata akkuja, parannella kolhuja ja valmistautua. Tankkaus on taas aloitettu ja kuulokkeissa soi pelimusaa. Putous Jani-Petteriä lainaten, vapise PeKa! Saatte vastaannne ainakin yhden erittäin hyvin levänneen, tankanneen ja motivoituneen topparin.
Olen tässä viikon aikana miettinyt, kumpi on parempi peliä edeltävällä viikolla, kova treeni vai kevyempi ohjelma. Näin hieman flunssaisena jälkimmäinen on ehdottomasti parempi vaihtoehto, mutta täyskuntoisena itse saan paremman itseluottamuksen peliin, jos olen edeltävän viikon treenannut joka päivä, ja niin kovaa kuin mahdollista. Kertokaa ihmeessä omia mielipiteitänne asiasta.
Huomisesta pelistä tulossa taas raporttia kun kiireiltä ehtii, kaikille huomiseen peliin tuleville hyvää lauantaita ja keskittymistä! Ja tietysti hyvää viikonloppua kaikille muillekkin! Loppuun vielä musiikin puolelta varsinainen klassikko, AC/DC:n TNT.
AC/DC - TNT
Toisaalta nämä kaksi lepopäivää eivät ole haitanneet yhtään. On ollut aikaa levätä, ladata akkuja, parannella kolhuja ja valmistautua. Tankkaus on taas aloitettu ja kuulokkeissa soi pelimusaa. Putous Jani-Petteriä lainaten, vapise PeKa! Saatte vastaannne ainakin yhden erittäin hyvin levänneen, tankanneen ja motivoituneen topparin.
Olen tässä viikon aikana miettinyt, kumpi on parempi peliä edeltävällä viikolla, kova treeni vai kevyempi ohjelma. Näin hieman flunssaisena jälkimmäinen on ehdottomasti parempi vaihtoehto, mutta täyskuntoisena itse saan paremman itseluottamuksen peliin, jos olen edeltävän viikon treenannut joka päivä, ja niin kovaa kuin mahdollista. Kertokaa ihmeessä omia mielipiteitänne asiasta.
Huomisesta pelistä tulossa taas raporttia kun kiireiltä ehtii, kaikille huomiseen peliin tuleville hyvää lauantaita ja keskittymistä! Ja tietysti hyvää viikonloppua kaikille muillekkin! Loppuun vielä musiikin puolelta varsinainen klassikko, AC/DC:n TNT.
AC/DC - TNT
torstai 2. helmikuuta 2012
Yksiä koulutreenejä vaille MELKEIN futisvapaa viikonloppu
Tänään ohjelmassa siis tämän viikon viimeiset treenit Kasakkamäen homekoululla. Sen jälkeen harvinaisesti jopa kaksi päivää ilman yksiäkään futisharkkoja (mitä ihmettä sitä sitten tekee...) ennen sunnuntain peliä Kotkan Pelikarhuja vastaan. Vaikka tuonkin ottelun pelaava kokoonpano ilmoitetaan vasta myöhemmin, täytyy kaikkeen varautua varsinkin näin flunssakauden jyrätessä. Ja jalkapalloilijahan haluaa aina pelata, eli sillä asenteella lähdetään että sunnuntaiksi pelipaikka lohkeaa.
Tämä viikko oli muutenkin melko rento jalkapallon osalta, mikä toisaalta ei haitannut, vaikka paikka paikoin tylsyys alkoikin iskeä. Siihen pelastukseksi onneksi löytyy aina hyvä musiikki, ystävien seura ja jos mikään muu ei auta, niin pleikka pelastaa.
Lisää tarinaa tulossa taas peliä edeltävänä iltana, sillon taas fiiliksiä ja musaa. Tähän juttuun ajattelin linkittää näin flunssakauden aikana Disturbedin Down With The Sicknessin. Iloista perjantaita ja viikonloppua kaikille!
Disturbed - Down With The Sickness
Tämä viikko oli muutenkin melko rento jalkapallon osalta, mikä toisaalta ei haitannut, vaikka paikka paikoin tylsyys alkoikin iskeä. Siihen pelastukseksi onneksi löytyy aina hyvä musiikki, ystävien seura ja jos mikään muu ei auta, niin pleikka pelastaa.
Lisää tarinaa tulossa taas peliä edeltävänä iltana, sillon taas fiiliksiä ja musaa. Tähän juttuun ajattelin linkittää näin flunssakauden aikana Disturbedin Down With The Sicknessin. Iloista perjantaita ja viikonloppua kaikille!
Disturbed - Down With The Sickness
Tilaa:
Kommentit (Atom)