Taukoa vielä ahdistavan pitkät kolme päivää jäljellä, mutta koska pakko oli päästä kirjoittelemaan, ajattelin kirjoittaa aiheesta, joka itselleni on erittäin tärkeä niin jalkapalloilevana nuorena, kuin ihmisenä muutenkin. Nimittäin vanhemmista.
Vanhempien ylistämiseen on olemassa niin monia syitä, kuten nyt vaikka se, että ilman heitä minäkään en olisi täällä palloa potkimassa. Tämän suurista suurimman syyn lisäksi vanhemmat myös tukevat kaikessa mitä elämässäsi teet, oikaisevat jos olet kulkemassa vikaan, nostavat ylös vaikka väkisin kun itse et jaksa ja ottavat vastaan sen kaiken kuran, niin konkreettisen kuin verbaalisen.
Jalkapallon pelaaminen ilman vanhempieni tukea, niin rahallista kuin henkistä, ei olisi edes mahdollista, enkä tiedä, olisiko se niin mielekästäkään. Sillä vaikka itselleni hienoa on joukkue ja siinä olevat ihmiset, enkä pärjäisi ilman heitä, ja joukkueen kanssa koetut voitot ja tappiot jättävät elinikäisiä muistoja, ei silti mikään ole parempaa, kuin rankan pelin tai treenin jälkeen viettää laatuaikaa oman perheen kanssa, vaikka sitten vain televisiota katsellen tai seiniä tuijotellen.
Perheen merkitys unohtuu usein varsinkin nuorena, mutta silti mikään mitä elämässä saavutat ei ole mitään, jos sitä ei voi jakaa jonkun kanssa. Ja omista onnistumisista ei kukaan iloitse niin paljon kuin omat vanhemmat, et edes sinä itse.
Joukkueet ja pelikaverit tulee ja menee, mutta on yksi asia joka on ja pysyy, nimittäin oma perhe.
JVG feat. Nopsajalka - Faija
Kiitos Saku, lämmitti sydäntä :)
VastaaPoistaÄiskä