Täytyy rehellisesti myöntää, että kun eilen illalla treeneissä ilmoitettiin kokoonpanot viikonlopun kahteen peliin ja tuli tieto, että itse olen mukana molemmissa, taisivat ensimmäiset sanat jotka huulilta karkasivat olla kirosanat pois karsittuna suunnilleen "Ei taas..". Sunnuntain jälkeen on yhteensä neljä peliä viikon sisällä, ja samalla noin 18 tuntia treenejä takana, täytyy myöntää että itsellä on vähän väsy. Kun samaan aikaan käynnissä on peruskoulun viimeisen vuoden yksi kovimmista rupeamista, on olo välillä ollut kuin haudasta nousseella.
Paras esimerkki tästä väsymyksestä taisi tulla torstaina koulun kuuluisella tanssiliikuntatunnilla, jossa puolessa välissä humppaa iski niin ilkeät krampit pohkeeseen, että piti hetkeksi lähteä nojailemaan seinään ja venyttämään. Aavistuksen koominen tilanne, mutta kuvastaa ehkä kropan kuntoa tällä hetkellä.
Tänään vietetty vapaailta on omalta osaltani ainakin täysin omistettu levolle ja kropan palauttelulle ja kasailulle, jotta huomenna itsestä saataisiin taas paras mahdollinen irti. Naatiskelun kautta, kuten Savossa sanotaan.
Huomenna vastassa siis Kyykän vuotta nuoremmat, ja sunnuntaina Mukkulan betonille saapuu RiPS. Antero Mertarannan sanoin, "Vaikka tekee kipeää, niin ei haittaa!" Futiksesta nauttien, ja toivoen, että kroppa pysyy mukana.
Viikonloppuja kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti