Joo, eli kuten otsikkokin kertoo niin 5 tuntia olis treenejä, 8 koulupäivää ja yksi illanvietto ennen talvilomaa. Tässä vaiheessa pohkeet alkaa kramppaamaan jo ylämäkeä kävellessä, mutta kummasti juokseminen ei tunnu missään. Magnesiumia naamaan vaan ja vielä tämän illan Kasakkamäen treenit, sitten harvinainen perjantaivapaa ja viikonloppuna kaksi peliä, toinen Mukkulassa ja toinen Kotkassa. Jännityksellä odottelemme perjantaita ja nimilistoja noihin peleihin.
Tässä olen useampaankin kertaan miettinyt mitä tekisin, jos en pelaisi jalkapalloa. Nykyisellä treenitahdilla (n. 5-6 kertaa viikossa) ei täysin vapaita iltoja paljoakaan jää. Ja sitten kun niitä on, istutaan kotona miettien että mitä ihmettä sitä nyt sitten tekee. Huominen on hyvä esimerkki, tosin illan saa kulumaan tankkaamalla vettä ja hyvää musiikkia lauantain mahdollista peliä varten.
Tästä syystä vaikka talvilomaa innolla odotankin, voi loppuviikosta kun univelat on nukuttu ja jalat vireessä, alkaa Suurhalli tuntua enemmän kuin houkuttelevalta. Jalkapalloilija ei pääse eroon jalkapallosta, lomallakaan ;-)
Sitten vielä loppuun biisi bändiltä, joka Nickelbackin ohella on noussut yhdeksi lempibändiksini, 3 Doors Down. Ja biisi on When I'm Gone.
3 Door Down - When I'm Gone
torstai 16. helmikuuta 2012
sunnuntai 12. helmikuuta 2012
Pitkä viikko takana, toinen edessä
Maanantaina Pajulahdessa, tiistaina Mukkulassa, keskiviikkona Suurhallissa, torstaina Kasakkamäellä, perjantaina taas Suurhallissa, lauantaina Hämeenlinnassa ja sunnuntaina viikko päättyi Mukkulaan. Pitkä ja rankka viikko, mutta hyvällä tavalla. Juuri tälläisiä viikkoja futikselle omistautunut nuorukainen haluaa lisää. Vaikka välillä treenaaminen tökkisi niin pahasti että tekisi mieli lopettaa koko jalkapallo, mutta kun pääsee kunnialla tälläisen viikon loppuun, antaa se kummasti lisää motivaatiota ja voimia, vaikka jalat olisivatkin jotain aivan toista mieltä.
Hauskinta kaikessa on se, että ensi viikko on täysin samanlainen, lukuunottamatta sitä että perjantai on harvinaisesti vapaa. Viikon huipentaa kaksi harkkapeliä lauantaina ja sunnuntaina, toinen Lahdessa ja toinen Kotkassa. Pelkästään ensi viikkoa ajatellessa alkavat jalat laulaa hoosiannaa, mutta kun muistaa sen takana vaanivan hiihtoloman ja pienen treenitauon, tulee jalkoihin kummasti lisää virtaa. Ja sitähän jalkapallo on, äärirajoilla vetämistä, pelaamista, pakkasessa kiroilua kun pallo pomppii ihan väärään suuntaan ja kaiken kruunaavaa lepotaukoa, jota osaa arvostaa sitä enemmän mitä pitempi treenijakso sitä on edeltänyt.
Kiireisessä elämän tyylissä oppii myös nauttimaan ihan pienistäkin lepotauoista. Viikolla puoli tuntia vapaata koulusta ja treeneistä on jo aivan luksusta, kokonaista vapaapäivää ei osaa edes kuvitella. Kiireeseen kasvaa kiinni, ja vaikka se ei välttämättä ole hyväksi, siihen tottuu eikä se häiritse elämää. Enemmän häiritsee jos joutuu olemaan kaksi päivää peräkkäin erossa pallosta. Puuta koputtaen toivotaan ettei tälläisiä putkia ainakaan loukkaantumisten takia tule.
Kaikille jotka allekirjoittaneen tavoin aloittivat viikonloppunsa vasta tänään, hyvää viikonloppua ja muille hyvää sunnuntaita! Loppuun Bon Jovin klassikko, joka kertoo omien päätösten tekemisestä, koska itselläni ainakin joskus tulee olo että joku muu yrittää päättää elämästäni puolestani, ja sehän ei ole oikein.
Bon Jovi - It's My Life
Hauskinta kaikessa on se, että ensi viikko on täysin samanlainen, lukuunottamatta sitä että perjantai on harvinaisesti vapaa. Viikon huipentaa kaksi harkkapeliä lauantaina ja sunnuntaina, toinen Lahdessa ja toinen Kotkassa. Pelkästään ensi viikkoa ajatellessa alkavat jalat laulaa hoosiannaa, mutta kun muistaa sen takana vaanivan hiihtoloman ja pienen treenitauon, tulee jalkoihin kummasti lisää virtaa. Ja sitähän jalkapallo on, äärirajoilla vetämistä, pelaamista, pakkasessa kiroilua kun pallo pomppii ihan väärään suuntaan ja kaiken kruunaavaa lepotaukoa, jota osaa arvostaa sitä enemmän mitä pitempi treenijakso sitä on edeltänyt.
Kiireisessä elämän tyylissä oppii myös nauttimaan ihan pienistäkin lepotauoista. Viikolla puoli tuntia vapaata koulusta ja treeneistä on jo aivan luksusta, kokonaista vapaapäivää ei osaa edes kuvitella. Kiireeseen kasvaa kiinni, ja vaikka se ei välttämättä ole hyväksi, siihen tottuu eikä se häiritse elämää. Enemmän häiritsee jos joutuu olemaan kaksi päivää peräkkäin erossa pallosta. Puuta koputtaen toivotaan ettei tälläisiä putkia ainakaan loukkaantumisten takia tule.
Kaikille jotka allekirjoittaneen tavoin aloittivat viikonloppunsa vasta tänään, hyvää viikonloppua ja muille hyvää sunnuntaita! Loppuun Bon Jovin klassikko, joka kertoo omien päätösten tekemisestä, koska itselläni ainakin joskus tulee olo että joku muu yrittää päättää elämästäni puolestani, ja sehän ei ole oikein.
Bon Jovi - It's My Life
lauantai 11. helmikuuta 2012
Ainoasta vapaapäivästä viikon tärkeimmäksi päiväksi
Vielä keskiviikkona koulusta tullessa lauantain piti olla leppoisa viikon ainoa vapaapäivä hyvän musan, tietokoneen ja pleikkarin seurassa. Illan kykärissä suunnitelmat menivätkin sitten uusiksi, onneksi hyvällä tavalla. 97:jen kilpajoukkueella oli pientä pelaajavajausta ja lauantaina harjoitusottelu Hämeenlinnassa HJS:ää vastaan. Kun pyyntö peliin tuli, ei vastausta kauaa tarvinnut miettiä, mukana tietysti. Eilen hyvät valmistelutreenit 97:jen mukana ja tänään 13.30 Urheilutalolta kohti Hämeenlinnaa. Toivottavasti sitä peliaikaakin vähän putoilisi...
Samalla laskeskelin, että edellinen futisvapaapäivä oli viime perjantai, ja seuraava vasta hiihtolomalla (n. 1 ½ viikon päästä). Toisaalta niin kauan kun pää ja jalat kestävät, niin mikäpä tässä rakasta lajia treenatessa. Huomenna vaan Mukkulan tekonurmelle klo 8.15 käymään oman joukkueen taktiikoita läpi.
Loppuun yritin miettiä sopivaa pelibiisiä, ja niitähän riittää. Lopulta päädyin 3 Doors Downin Kryptonite-biisiin.
3 Doors Down - Kryptonite
Samalla laskeskelin, että edellinen futisvapaapäivä oli viime perjantai, ja seuraava vasta hiihtolomalla (n. 1 ½ viikon päästä). Toisaalta niin kauan kun pää ja jalat kestävät, niin mikäpä tässä rakasta lajia treenatessa. Huomenna vaan Mukkulan tekonurmelle klo 8.15 käymään oman joukkueen taktiikoita läpi.
Loppuun yritin miettiä sopivaa pelibiisiä, ja niitähän riittää. Lopulta päädyin 3 Doors Downin Kryptonite-biisiin.
3 Doors Down - Kryptonite
keskiviikko 8. helmikuuta 2012
Viikko puolessa, polvi tulessa
Jep, se ois suhteellisen ohjelmoitu viikko nyt puolessa välissä, ja olo on sama kun perjantai-iltana, väsyttää ja paikat jumissa. Vielä pitäisi kykäri, koulutreenit ja lenkki jaksaa ennen yhtä välipäivää, josta parhaassa tapauksessa tulee omaehtoiselle omistettu päivä. Kivaa, eikö totta.
Kaikki tämä olisikin oikea unelmaviikko, ei tarvitse nimittäin miettiä mitä iltaisin tekee, ja muutenkin treenit rytmittävät viiikkoa mukavasti. Mutta kun tuon kaiken päälle lisätään vielä kaksi vuotta vanha polvivamma, joka on nyt rankan treenikauden aikana alkanut taas muistuttelemaan olemassa olostaan, ei viikko olekkaan enää niin ihanteellinen. Jotenkin väkisin palaa mieleen se kaksi kautta sitten ollut tuska, kun ei kolmeen kuukauteen päässyt yksiinkään treeneihin. Se tylsyys, se huono omatunto ja se kunnon rapistuminen. Sitä en toivo kenellekkään. Ei voi muuta kun toivoa että polvi roikkuu vielä pari viikkoa mukana ennen talvilomaa, sitten vasta lepäillään.
Kaikkein ärsyttävintä kaikessa on se, että kun yhdistetään polvikivut, väsymys ja pieni flunssa, ei treeneissä saa parasta itsestään irti vaikka kuinka yrittäisi. Ja sekös risoo pelaajaa, joka on tottunut vaatimaan itseltään parasta tulosta joka treenistä. Sitten kun homma ei mene niin kun halutaan, ärsytys vaan lisääntyy, ja sitten vasta hienosti meneekin. Kun tietäisi jonkun ratkaisun ongelmaan, olisi hieno juttu. No, lisää treeniä, jospa se sillä ratkeaisi.
Kaikki tämä olisikin oikea unelmaviikko, ei tarvitse nimittäin miettiä mitä iltaisin tekee, ja muutenkin treenit rytmittävät viiikkoa mukavasti. Mutta kun tuon kaiken päälle lisätään vielä kaksi vuotta vanha polvivamma, joka on nyt rankan treenikauden aikana alkanut taas muistuttelemaan olemassa olostaan, ei viikko olekkaan enää niin ihanteellinen. Jotenkin väkisin palaa mieleen se kaksi kautta sitten ollut tuska, kun ei kolmeen kuukauteen päässyt yksiinkään treeneihin. Se tylsyys, se huono omatunto ja se kunnon rapistuminen. Sitä en toivo kenellekkään. Ei voi muuta kun toivoa että polvi roikkuu vielä pari viikkoa mukana ennen talvilomaa, sitten vasta lepäillään.
Kaikkein ärsyttävintä kaikessa on se, että kun yhdistetään polvikivut, väsymys ja pieni flunssa, ei treeneissä saa parasta itsestään irti vaikka kuinka yrittäisi. Ja sekös risoo pelaajaa, joka on tottunut vaatimaan itseltään parasta tulosta joka treenistä. Sitten kun homma ei mene niin kun halutaan, ärsytys vaan lisääntyy, ja sitten vasta hienosti meneekin. Kun tietäisi jonkun ratkaisun ongelmaan, olisi hieno juttu. No, lisää treeniä, jospa se sillä ratkeaisi.
sunnuntai 5. helmikuuta 2012
Aamupelistä voitto, muttei täydellisellä pelillä
Tänään siis taas tutusti Suurhallille kokoontui hyvin valmistautunut Viirupaita-ryhmä, jonka aamuinen vastus olisi Kotkan Pelikarhut (PeKa). Hyvän alkulämmön kautta lähdettiin hyvällä fiiliksellä kaatamaan Kotkalaisia. Pelin suunnitelma oli pelata ensimmäinen puoliaika korkealla prässillä, ja saada näin etulyöntiasema otteluun. Suunnitelma toimikin mitä loistavimmin, lähinnä keskikentän ja hyökkäyksen loistavan prässäämisen ansiosta. Vartin pelin jälkeen tilanne oli 2-0 lahtelaisille, ja peli alkoi näyttää melko hyvältä isäntien kannalta.
Sitten tapahtui ihmisen luonteelle niin tyypillinen asia, kun huomattiin, etteivät Kotkalaiset pysyneet vauhdissa mukana, alkoi Reipaskin lepsuilemaan omassa pelissään. Puollustuksesta lähtevä pelinrakentelu oli paikoitellen karmeaa, huolimatta siitä että prässääminen toimi edelleen koko joukkueella loistavasti. Ensimmäisestä puoliajasta jäi hieman kaksijakoinen maku, johdosta huolimatta omaa peliä ei saatu rakennettua halutulla tavalla. Ensimmäinen puoliaika 2-0 isännille.
Toisella puoliajalla pudotettiin prässiä ja pyrittiin saamaan oman pelin rakentelu paremmalle tasolle. Prässin pudotus onnistui, pelin rakentelu ei. Peli ajautui samaan laitaan änkemiseksi, ja kierrättämään alettiin vasta valmentajan karjuttua vaihtopenkiltä kurkku suorana. Osalla alkoi ehkä rankan ensimmäisen puoliajan ja korkean prässin jälkeen painaa jaloissa. Huolimatta siitä, että kotkalaiset alkoivat päästä mukaan peliin ja saivat muutaman tilanteen Reippaan maalille, teki Reipas maalit. Kaksi maalia toiselle puoliajalle, ja 4-0 voitto oli varma. Suurempaankin voittoon olisi varmasti ollut mahdollisuus, mutta pelin hallinan ja nollapelin myötä tulokseen voidaan silti olla tyytyväisiä. Tästä on taas hyvä jatkaa treenaamista ja etenemistä kohti kesää.
Sitten tapahtui ihmisen luonteelle niin tyypillinen asia, kun huomattiin, etteivät Kotkalaiset pysyneet vauhdissa mukana, alkoi Reipaskin lepsuilemaan omassa pelissään. Puollustuksesta lähtevä pelinrakentelu oli paikoitellen karmeaa, huolimatta siitä että prässääminen toimi edelleen koko joukkueella loistavasti. Ensimmäisestä puoliajasta jäi hieman kaksijakoinen maku, johdosta huolimatta omaa peliä ei saatu rakennettua halutulla tavalla. Ensimmäinen puoliaika 2-0 isännille.
Toisella puoliajalla pudotettiin prässiä ja pyrittiin saamaan oman pelin rakentelu paremmalle tasolle. Prässin pudotus onnistui, pelin rakentelu ei. Peli ajautui samaan laitaan änkemiseksi, ja kierrättämään alettiin vasta valmentajan karjuttua vaihtopenkiltä kurkku suorana. Osalla alkoi ehkä rankan ensimmäisen puoliajan ja korkean prässin jälkeen painaa jaloissa. Huolimatta siitä, että kotkalaiset alkoivat päästä mukaan peliin ja saivat muutaman tilanteen Reippaan maalille, teki Reipas maalit. Kaksi maalia toiselle puoliajalle, ja 4-0 voitto oli varma. Suurempaankin voittoon olisi varmasti ollut mahdollisuus, mutta pelin hallinan ja nollapelin myötä tulokseen voidaan silti olla tyytyväisiä. Tästä on taas hyvä jatkaa treenaamista ja etenemistä kohti kesää.
lauantai 4. helmikuuta 2012
Flunssan kautta pelifiilikseen
Juu-u, kyllä se vaan viikon taistelun jälkeen flunssa pääs yllättämään, nyt toista päivää täyslepoa, mutta huomenna tasan klo 10.30 kaikki oireet unohdetaan, ja lähdetään koko joukkue pelaamaan taas hyvää futista PeKa:a vastaan.
Toisaalta nämä kaksi lepopäivää eivät ole haitanneet yhtään. On ollut aikaa levätä, ladata akkuja, parannella kolhuja ja valmistautua. Tankkaus on taas aloitettu ja kuulokkeissa soi pelimusaa. Putous Jani-Petteriä lainaten, vapise PeKa! Saatte vastaannne ainakin yhden erittäin hyvin levänneen, tankanneen ja motivoituneen topparin.
Olen tässä viikon aikana miettinyt, kumpi on parempi peliä edeltävällä viikolla, kova treeni vai kevyempi ohjelma. Näin hieman flunssaisena jälkimmäinen on ehdottomasti parempi vaihtoehto, mutta täyskuntoisena itse saan paremman itseluottamuksen peliin, jos olen edeltävän viikon treenannut joka päivä, ja niin kovaa kuin mahdollista. Kertokaa ihmeessä omia mielipiteitänne asiasta.
Huomisesta pelistä tulossa taas raporttia kun kiireiltä ehtii, kaikille huomiseen peliin tuleville hyvää lauantaita ja keskittymistä! Ja tietysti hyvää viikonloppua kaikille muillekkin! Loppuun vielä musiikin puolelta varsinainen klassikko, AC/DC:n TNT.
AC/DC - TNT
Toisaalta nämä kaksi lepopäivää eivät ole haitanneet yhtään. On ollut aikaa levätä, ladata akkuja, parannella kolhuja ja valmistautua. Tankkaus on taas aloitettu ja kuulokkeissa soi pelimusaa. Putous Jani-Petteriä lainaten, vapise PeKa! Saatte vastaannne ainakin yhden erittäin hyvin levänneen, tankanneen ja motivoituneen topparin.
Olen tässä viikon aikana miettinyt, kumpi on parempi peliä edeltävällä viikolla, kova treeni vai kevyempi ohjelma. Näin hieman flunssaisena jälkimmäinen on ehdottomasti parempi vaihtoehto, mutta täyskuntoisena itse saan paremman itseluottamuksen peliin, jos olen edeltävän viikon treenannut joka päivä, ja niin kovaa kuin mahdollista. Kertokaa ihmeessä omia mielipiteitänne asiasta.
Huomisesta pelistä tulossa taas raporttia kun kiireiltä ehtii, kaikille huomiseen peliin tuleville hyvää lauantaita ja keskittymistä! Ja tietysti hyvää viikonloppua kaikille muillekkin! Loppuun vielä musiikin puolelta varsinainen klassikko, AC/DC:n TNT.
AC/DC - TNT
torstai 2. helmikuuta 2012
Yksiä koulutreenejä vaille MELKEIN futisvapaa viikonloppu
Tänään ohjelmassa siis tämän viikon viimeiset treenit Kasakkamäen homekoululla. Sen jälkeen harvinaisesti jopa kaksi päivää ilman yksiäkään futisharkkoja (mitä ihmettä sitä sitten tekee...) ennen sunnuntain peliä Kotkan Pelikarhuja vastaan. Vaikka tuonkin ottelun pelaava kokoonpano ilmoitetaan vasta myöhemmin, täytyy kaikkeen varautua varsinkin näin flunssakauden jyrätessä. Ja jalkapalloilijahan haluaa aina pelata, eli sillä asenteella lähdetään että sunnuntaiksi pelipaikka lohkeaa.
Tämä viikko oli muutenkin melko rento jalkapallon osalta, mikä toisaalta ei haitannut, vaikka paikka paikoin tylsyys alkoikin iskeä. Siihen pelastukseksi onneksi löytyy aina hyvä musiikki, ystävien seura ja jos mikään muu ei auta, niin pleikka pelastaa.
Lisää tarinaa tulossa taas peliä edeltävänä iltana, sillon taas fiiliksiä ja musaa. Tähän juttuun ajattelin linkittää näin flunssakauden aikana Disturbedin Down With The Sicknessin. Iloista perjantaita ja viikonloppua kaikille!
Disturbed - Down With The Sickness
Tämä viikko oli muutenkin melko rento jalkapallon osalta, mikä toisaalta ei haitannut, vaikka paikka paikoin tylsyys alkoikin iskeä. Siihen pelastukseksi onneksi löytyy aina hyvä musiikki, ystävien seura ja jos mikään muu ei auta, niin pleikka pelastaa.
Lisää tarinaa tulossa taas peliä edeltävänä iltana, sillon taas fiiliksiä ja musaa. Tähän juttuun ajattelin linkittää näin flunssakauden aikana Disturbedin Down With The Sicknessin. Iloista perjantaita ja viikonloppua kaikille!
Disturbed - Down With The Sickness
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)